Väärnin Pappila Oy > Historiaa

Historiaa

Koonnut Minna Kettunen

- 1547 Ruotsin kuningas hyväksyi Tavinsalmen pitäjän perustamisen keskuspaikkanaan Maaningalla sijainnut Tavinsalmen kuninkaankartano. Pitäjä oli Pohjois-Savon ensimmäinen hallinnollinen yksikkö. Metsänhoitajan sekä historian- ja nimistöntutkimuksen harrastajan Ilmari Kososen mukaan pohjoisemmaksi Onkiveden rannalle perustettiin jonkinlainen Ruotsin rajavartio, merkkitulipaikka. Se sijaitsi Kainuuseen vievän kauppatien ja pohjoisen Savon vesireitin varressa. Ruotsin sanastossa ´värna´ tarkoittaa 'puolustaa' ja vanhassa sotilaallisessa sanastossa ´värn´ tarkoittaa linnojen ulkoista etuvartiota. Paikalle perustettiin kruununtila. Vaihe oli ensimmäinen Lapinlahden pitäjän syntymisessä.

- 1767 Väärnin tila hyväksyttiin Iisalmen emäseurakunnan kappalaispuustelliksi. Jo tuolloin Väärnissä oli kruununtila ja asuinrakennus, josta ei säilynyt tietoja.

- 1772-1796 Väärnissä asui ensimmäinen pappi, Johan Forselius. Virkansa hoitamisen hän aloitti jo 1766, eli Forselius hoiti kristillistä opetusta paikkakunnalla 30 vuoden ajan. Hän kuoli heinäkuussa 1796; samaan aikaan, jolloin Lapinlahdella tapahtui herännäisyyden alkutapahtumana pidetty ns. Telppäsniityn herätys.

- Oma pappila oli Lapinlahden hallinnollisen itsenäistymisen itu. Kappalaispappilaa seurasivat Lapinlahden rukoushuonekunta 1819, Lapinlahden kappelikunta 1844, Lapinlahden seurakunta 1858 ja Lapinlahden kunta 1874.

- 1798-1813 Väärnin pappina oli Pehr Johan Collan, mm. säveltäjä Karl Collanin isä. Hänen aikanaan pappilarakennuksia uusittiin ja korjattiin. Collanian seurasivat 1814-1826 Isak Blom ja Johan Johansson 1829-1835.

- Tarmokas ja monipuolinen pappismies Samuel Kiljander (virassaan 1835-1849) rakennutti nykyisen pappilarakennuksen, koska seurakunnalta rakennushanke ei ottanut onnistuakseen. Empiretyylinen, yksikerroksinen pappila rakennettiin hirrestä luonnonkiviperustalle, ja se valmistui 1839.

- Samuel Kiljanderin pappisveli Kaarle Martti Kiljander asui niin ikään Väärnissä 1842-1851. Hän laittoi alulle pyhäkoulutoiminnan ja luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamisen lapinlahtelaisille. Kansallisen herätystyön innoittama K. M. Kiljander suomensi Runebergin runoja Väärnistä käsin. Hän suomensi ja kirjoitti myös virsiä, ja virsikirjastamme löytyy kuusi hänen kirjoittamaansa virttä: 186, 351, 410, 609 (suom.) ja 39, 43 (uud.).

- 1854-1876 Väärnissä asui ensimmäinen vaaleilla valittu Lapinlahden oma kappalainen Klaes Weisell. Hän kuului heränneisiin ja halusi hakeutua virkaan Paavo Ruotsalaisen synnyinseudulle. Pahoina kato- ja nälkävuosina Weisell auttoi hätää nähnyttä seurakuntaansa niin paljon, että sairastui itse ja eli hyvin kivulloisena viimeiset vuotensa.

- Paljon sairastelleen Weisellin apulaisena toimi H.G. Theodor Brofeldt 1859-1865. Hänen nuorta perhettään varten rakennettiin pappilan pihapiiriin asuinrakennus. Se oli synnyinkoti mm. perheen esikoispojalle Johannekselle (s. 11.9.1861); tulevalle kirjailija Juhani Aholle sekä Pekalle, tulevalle Kotimaa-lehden 1. päätoimittajalle. Väärnistä perhe muutti Mansikkaniemen pappilaan Iisalmelle (nyk. Juhani Ahon museo), sitten Vieremän pappilaan (nyk. Kyrönniemen hiljaisuuden keskus) ja sitten Iisalmen kirkkoherranpappilaan (rakennus siirretty Helsingin Seurasaareen 1960-l).

- 1879-1889 Väärnin kappalaisena toimi Karl August Schroderus, kansanvalistuksen harrastaja ja innostava esitelmöitsijä. Hän ehti Lapinlahden kunnan esimieheksi sekä kansakoulun ja lainakirjaston puuhaajaksi.

- Väärnin pappeina toimivat 1890-1895 Albert Ståhlhammar, 1896-1902 Emil V. Carpén, 1904-1912 Aron E. S. Pakasmaa (vuoteen 1906 Frosterus).

- 1912-1941 kappalaisen virkaa hoiti Kaarlo Parikka. Hänen ja Alma Parikan 7-lapsisen perheen aikana pappilaan rakennettiin 1929 lisää tilaa, kaksi huonetta toiseen kerrokseen. Samalla etelänpuoleinen julkisivu sai nykyisen juhlavan muotonsa ja eteishalli ajan muodin mukaiset kaaret ja pylväät. Puutarha ja viljelykset kukoistivat Parikoiden pappilassa. Tuparakennuksessa asui maatilan työväkeä.

- Väärnissä kappalaisina toimivat ja perheineen asuivat Kauko Hirvonen 1948-1952, Timo Väätänen 1952-1960, Olavi Raunio 1962-1966, Jaakko Sipiläinen 1966-1975, Pekka Mustakallio 1975-1983, Jorma Kukkonen 1984-1989 ja Juha Heikkilä 1990-1994.

- 1994-2001 pappila oli vuokralla Markku ja Anna-Mari Puran, Hannu ja Vuokko Innasen sekä Esko ja Anu Sorjosen perheille. Kesällä 2001 Anu Sorjonen ohjasi pappilan pihalla "Vaahteramäen Eemelin", jota Lapinlahden Nuorisoteatteri esitti.

- 2001 Lapinlahden seurakunta aloitti pappilan remontin tarkoituksenaan kunnostaa paikka jälleen pappilaksi. Rakennustyöt jouduttiin kuitenkin keskeyttämään, sillä Lapinlahden kirkossa ilmenivät äkillisesti suuret kunnostustarpeet. Lattialankut ehdittiin nostaa sijoiltaan ja lattiaeristeet poistaa, kun seurakunnan remonttimiehet ja -varat siirtyivät kirkkoon. Talvella 2002 Väärnin pappila jäi osittain purettuun tilaan, kylmilleen ja vaille sähköjä.

- Seurakunnassa alettiin pohtia Väärnin pappilan kohtaloa asiaa varten 2004 perustetussa työryhmässä. Seurakunta totesi, että sillä ei ollut pappilalle enää käyttötarkoitusta: kaikilla papeilla oli omat kotinsa ja seurakunnalla hyvät kokoontumistilat.

- Lapinlahden seurakunta päätti laittaa Väärnin Pappilan myyntiin syksyllä 2005. Paikka herätti runsaasti kiinnostusta, mutta ainoan ostotarjouksen tekivät Minna Kettunen ja Jari (Jarkka) Rissanen. Aviopari teki kaupat pappilarakennuksista 30.5.2006 ja vuokrasopimuksen 5000 m2 määräalatontista 50 vuodeksi. Samana päivänä Kettunen ja Rissanen siirsivät kauppakirjan ja maanvuokrasopimuksen helmikuussa 2006 perustamansa Väärnin Pappila Oy:n nimiin.

- 2006-2007 Väärnin Pappila Oy toteutti peruskorjaushankkeen suunnittelun. Laadittiin arkkitehti-, rakenne-, lvi- ja sähkösuunnitelmat. Suunnitelmiin kuului asumisen ja yritystoiminnan yhdistäminen.

- 7.5.2007 remonttityömaa käynnistyi. Töitä tehtiin joka arkipäivä ja loppusuoralla viikonloppuisinkin reilun 1,5 vuoden ajan. Väärnin Pappilan pää- ja piharakennuksen sekä piha-alueiden peruskorjaus tuli maksamaan 700.000 euroa.

- Väärnin Pappilan avajaisia päästiin viettämään 16.11.2008, jolloin paikan siunasi uuteeen käyttöönsä piispa Matti Sihvonen.

Tulostusversio

Väärnin Pappila Oy